Unelmien mökki on löytynyt ja haluat kiireesti saada kaupat tehtyä . Ei muuta kuin ostotarjousta kehiin?
Älä hötkyile! Asunnon- tai kiinteistön kauppa on usein ihmisen elämässä taloudellisesti merkittävin oikeustoimi, joten kiireessä ei asioita kannata tehdä.
Älä laiminlyö ostajan ennakkotarkastus- ja selonottovelvollisuutta
Yleisesti on varsin hyvin tiedossa myyjän tiedontantovelvollisuus: myyjän tulee olla perillä kaupan kohteen kunnosta ja ominaisuuksista ja myyjän on kerrottava ostajalle virheistä, puutteista ja muista tarpeellisista tiedoista.
Myyjän tiedonantovelvollisuuden vastapainona on kuitenkin ostajan tarkastusvelvollisuus. Ostajan tulee perehtyä huolella kaupankohteeseen ennen kaupasta päättämistä.
Nimittäin, jos ostaja toimii huolimattomasti ja laiminlyö laissa asetetun selonottovelvollisuutensa, hän voi menettää oikeutensa kohdistaa myyjään vaatimuksia sellaisista virheistä, jotka hänen olisi tullut havaita ennakkotarkastuksessa. Huomaa sanamuoto: olisi tullut havaita!
Mitä sanoo lainsäädäntö?
Käytetyn asunto-osakkeen kauppaa sääntelee asuntokauppalain 6 luvun 12 §:
”Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.
Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa.
Ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos ostajan ei kaupantekoajankohtana voida edellyttää käsittäneen kyseisen seikan merkitystä tai jos hänellä on ollut aihetta olettaa, että se oikaistaan ennen asunnon hallinnan luovutusta. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti eikä myöskään sikäli kuin tämän luvun 19 §:stä muuta johtuu.””
Kiinteistön kaupassa sovelletaan puolestaan maakaaren 2 luvun 22 §:
”Ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä.
Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä.
Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Myyjä ei vapaudu vastuusta 1 ja 2 momentin nojalla, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.”
Mikä sitten on riittävä ennakkotarkastus- ja selonottovelvollisuuden taso?
Käytännön tasolla selonotto ja ennakkotarkastus tarkoittaa kohteen silmämääräistä tarkastamista sekä keskeisiin asiakirjoihin tutustumista.
Mutta myös kaupan kohteella (uusi vs vanha) ja ostajan tietämystasolla (rakennusalan ammattilainen vs tavallinen tallaaja) on merkitystä kuinka tarkasti ennakkotarkastus tulee tehdä.
Vanhassa kohteessa jo lähtökohtaisesti on oletettavasti enemmän huollettavaa ja korjattavaa kuin uudessa. Toisaalta rakennustekniikkaan perehtymättömän maallikon ei voida edellyttää havaitsevan – saatika ymmärtävän – jonkin havaittavissa olleen seikan merkitystä. Ammattilaisen kohdalla tämän olettaman voi tehdä.
Ennakko- ja selonottovelvollisuudesta ei turhaan kannata liikaa stressata. Pääsääntöisesti ns. tavanomainen huolellisuus ennakkotarkastuksessa riittää. Kunhan muistaa sen, että pintapuolisesti nähtävissä olevista vioista ei voi jälkeenpäin enää reklamoida!
0 Comments
1 Pingback