Artikkelissa Älä laiminlyö ostajan ennakkotarkastus- ja selonottovelvollisuutta sivusimme jo mökin ostotarjouksen tekemistä. Tai oikeastaan sitä, että ennen hötkyilyä on syytä varmistaa mitä on ostamassa ja missä kunnossa ostokohde on.
Monesti kunnon varmistus tehdään vielä kattavammin ostotarjouksen jälkeen, jos ehtona on kuntotarkastus. Kuntotarkastuksen voi ja usein kannattaa ostotarjouksen ehdoksi laittaa. Mutta mitä muita asioita kiinteistön ostotarjouksessa on hyvä huomioida ja miten kiinteistön ostotarjous eroaa sitovuudeltaan asunto-osakkeen ostotarjouksesta?
Näistä lisää alempana.
Tee tarjous aina kirjallisena
Ostotarjouksen voi toki tehdä suullisesti, mutta kirjallinen ostotarjous on aivan ehdottomasti suositeltavampi tapa. Suullisesti sovittuja asioita on varsin vaikea näyttää toteen, jos niin tarvitsee tehdä.
Jos kaupassa on mukana välittäjä, on kiinteistönvälittäjän vastuulla dokumentoida kaikki ostotarjoukset sekä niihin tehdyt vastatarjoukset.
Mitä ostotarjoukseen kannattaa kirjata?
Kirjallisesta ostotarjouksesta tulisi käydä ilmi minimissään seuraavat asiat:
- Tarjottava kauppahinta (tämä on luonnollisesti olennaisin osa tarjousta)
- Onko ostotarjous ehdollinen eli liittyykö tarjoukseen erilaisia ehtoja, kuten kuntotarkastus, lainansaanti, oman asunnon myynti jne.
- Omistusoikeuden ja hallintaoikeiduen siirtyminen (hallintaoikeus voi siirtyä ostajalle joko kaupantekohetkellä tai esim. 1kk kaupanteosta, jolloin myyjälle jää aikaa muuton hoitamiseen alta pois)
- Kaupanteon ajankohta eli milloin kauppakirja viimeistään allekirjoitetaan
- Mikä on tarjouksen voimassaoloaika (esim. seuraavan päivä klo 12:00, näin myyjälle saadaan painetta tarjouksen hyväksymiseen)
Hyödynnä tilanteen mukaan ehdollinen ostotarjous
Ostotarjouksen voi tosiaan tehdä – ja oletettavasti useasti myös tehdään – ehdollisena.
Tarjouksen ehtona voi olla oikeasti mitä vain. Kuntotarkastus/-kartoitus, lainansaanti tai oman asunnon myynti ovat varsin yleisiä. Huomaa, että voit ehdoissa myös vaatia, että myyjä esim. kiinnittää puuttuvan rännin tai maalaa talon haluamallasi värillä, mutta oletettavasti myyjä voi varsinkin jälkimmäisestä kieltäytyä tai tehdä vastatarjouksen ilman tuota ehtoa.
Ostotarjouksen sitovuus
Ostotarjous voidaan joko hyväksyä tai hylätä, ja tietyissä tilanteissa myös ns. ehdollinen hyväksyntä on mahdollinen. Tällöin myyjää voi hyväksyä tehdyn ostotarjouksen pidättäen kuitenkin itsellään oikeuden ottaa vastaan ja hyväksyä muita ostotarjouksia.
Mikäli ostotarjous hyväksytään, mutta siihen on tehty jokin muutos, kyseessä katsotaan olevan ostajan tekemän tarjouksen hylkääminen ja myyjän tekemä uusi tarjous. Tätä kutsutaan nimellä vastatarjous.
Vastatarjoustilanteessa aiempi tarjous ei enää sido tarjouksen tekijää ja joskus tarjouksen jälkeen voi tulla useampi vastatarjouskierros, kunnes molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu saadaan aikaiseksi.
Tarjouksen sitovuus on eri asunto-osakkeen kaupassa verrattuna kiinteistön kauppaan (tontti ja sillä sijaitseva mökki, tai omakotitalo):
Asunto-osakkeen kaupassa sovelletaan oikeustoimilain säännöksiä sopimuksen syntymisestä: sopimus syntyy, kun tarjouksentekijä on saanut vastapuolelta hyväksyvän vastauksen. Tarjous on hyväksyttävä sen voimassaoloaikana ja tieto hyväksymisestä on saatettava tarjouksen tekijälle määräaikana.
Kiinteistökaupassa tarjous on sitova vasta silloin, kun ostotarjouksen tekemisessä käytetään kaupanvahvistajaa. Koska kaupanvahvistaja on mukana myös kiinteistön luovutuksen eli kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä, on vakiintunut käytäntö välittäjillä ottaa vastaan tarjouksia ilman kaupanvahvistajaa.
Huomaa siis, että tekemäsi tarjous mökistä on itse asiassa varsin harvoin juridisesti sitova, sillä vaikka välittäjälläkin olisi myös valtuudet toimia kaupan vahvistajana, hän ei voi niin tehdä välittämissään kohteissa. Toki suositeltavaa on, että tarjous on loppuun asti harkittu, sillä säästytään monelta mielipahalta jos kauppa kariutuukin ostajan mielen muuttumiseen.
Leave a Reply