Author: Mokkiherra

Teille jotka seuraatte suosikkiblogejanne Bloglovinin kautta: Mökkiblogi on nyt myös siellä 🙂

Artikkelissa Älä laiminlyö ostajan ennakkotarkastus- ja selonottovelvollisuutta sivusimme jo mökin ostotarjouksen tekemistä. Tai oikeastaan sitä, että ennen hötkyilyä on syytä varmistaa mitä on ostamassa ja missä kunnossa ostokohde on.

Monesti kunnon varmistus tehdään vielä kattavammin ostotarjouksen jälkeen, jos ehtona on kuntotarkastus. Kuntotarkastuksen voi ja usein kannattaa ostotarjouksen ehdoksi laittaa. Mutta mitä muita asioita kiinteistön ostotarjouksessa on hyvä huomioida ja miten kiinteistön ostotarjous eroaa sitovuudeltaan asunto-osakkeen ostotarjouksesta?

Näistä lisää alempana.

Tee tarjous aina kirjallisena

Ostotarjouksen voi toki tehdä suullisesti, mutta kirjallinen ostotarjous on aivan ehdottomasti suositeltavampi tapa. Suullisesti sovittuja asioita on varsin vaikea näyttää toteen, jos niin tarvitsee tehdä.

Jos kaupassa on mukana välittäjä, on kiinteistönvälittäjän vastuulla dokumentoida kaikki ostotarjoukset sekä niihin tehdyt vastatarjoukset.

Mitä ostotarjoukseen kannattaa kirjata?

Kirjallisesta ostotarjouksesta tulisi käydä ilmi minimissään seuraavat asiat:

1. Tarjottava kauppahinta (tämä on luonnollisesti olennaisin osa tarjousta)
2. Onko ostotarjous ehdollinen eli liittyykö tarjoukseen erilaisia ehtoja, kuten kuntotarkastus, lainansaanti, oman asunnon myynti jne.
3. Omistusoikeuden ja hallintaoikeiduen siirtyminen (hallintaoikeus voi siirtyä ostajalle joko kaupantekohetkellä tai esim. 1kk kaupanteosta, jolloin myyjälle jää aikaa muuton hoitamiseen alta pois)
4. Kaupanteon ajankohta eli milloin kauppakirja viimeistään allekirjoitetaan
5. Mikä on tarjouksen voimassaoloaika (esim. seuraavan päivä klo 12:00, näin myyjälle saadaan painetta tarjouksen hyväksymiseen)

Hyödynnä tilanteen mukaan ehdollinen ostotarjous

Ostotarjouksen voi tosiaan tehdä – ja oletettavasti useasti myös tehdään – ehdollisena.

Tarjouksen ehtona voi olla oikeasti mitä vain. Kuntotarkastus/-kartoitus, lainansaanti tai oman asunnon myynti ovat varsin yleisiä. Huomaa, että voit ehdoissa myös vaatia, että myyjä esim. kiinnittää puuttuvan rännin tai maalaa talon haluamallasi värillä, mutta oletettavasti myyjä voi varsinkin jälkimmäisestä kieltäytyä tai tehdä vastatarjouksen ilman tuota ehtoa.

Ostotarjouksen sitovuus

Ostotarjous voidaan joko hyväksyä tai hylätä, ja tietyissä tilanteissa myös ns. ehdollinen hyväksyntä on mahdollinen. Tällöin myyjää voi hyväksyä tehdyn ostotarjouksen pidättäen kuitenkin itsellään oikeuden ottaa vastaan ja hyväksyä muita ostotarjouksia.

Mikäli ostotarjous hyväksytään, mutta siihen on tehty jokin muutos, kyseessä katsotaan olevan ostajan tekemän tarjouksen hylkääminen ja myyjän tekemä uusi tarjous. Tätä kutsutaan nimellä vastatarjous.

Vastatarjoustilanteessa aiempi tarjous ei enää sido tarjouksen tekijää ja joskus tarjouksen jälkeen voi tulla useampi vastatarjouskierros, kunnes molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu saadaan aikaiseksi.

Tarjouksen sitovuus on eri asunto-osakkeen kaupassa verrattuna kiinteistön kauppaan (tontti ja sillä sijaitseva mökki, tai omakotitalo):

Asunto-osakkeen kaupassa sovelletaan oikeustoimilain säännöksiä sopimuksen syntymisestä: sopimus syntyy, kun tarjouksentekijä on saanut vastapuolelta hyväksyvän vastauksen. Tarjous on hyväksyttävä sen voimassaoloaikana ja tieto hyväksymisestä on saatettava tarjouksen tekijälle määräaikana.

Kiinteistökaupassa tarjous on sitova vasta silloin, kun ostotarjouksen tekemisessä käytetään kaupanvahvistajaa. Koska kaupanvahvistaja on mukana myös kiinteistön luovutuksen eli kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä, on vakiintunut käytäntö välittäjillä ottaa vastaan tarjouksia ilman kaupanvahvistajaa.

Huomaa siis, että tekemäsi tarjous mökistä on itse asiassa varsin harvoin juridisesti sitova, sillä vaikka välittäjälläkin olisi myös valtuudet toimia kaupan vahvistajana, hän ei voi niin tehdä välittämissään kohteissa. Toki suositeltavaa on, että tarjous on loppuun asti harkittu, sillä säästytään monelta mielipahalta jos kauppa kariutuukin ostajan mielen muuttumiseen.

Mökkiblogin syyskuun kuukauden kuva tulee Turunmaan saaristosta.

Instagramissa paljon ihastusta herättänyt kuva on:

“…otettu Öron saaressa saunasta uimaan mennessä 😍“

Instagramissa lisää hienoja kuvia villa_perla_nauvo

Örön saaresta Wikipedia kertoo seuraavaa:

Örö on Saaristomeren kansallispuistossa Kemiönsaaren kunnassa Hiittisten lounaispuolella sijaitseva saari, joka aiemmin kuului Hiittisten ja myöhemmin Dragsfjärdin kuntaan. Saari on ollut sotilaskäytössä Venäjän vallan ajasta lähtien.

Örö on matalalla vesialueella sijaitseva harjusaari, jolla esiintyy runsaasti arvokkaita luontotyyppejä, kuten erikoisen luonnontilaisena säilyneitä hiekkarantoja, dyynejä ja rantaniittyjä. Örössä on havaittu kaikkiaan 1 500 perhoslajia, joista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä on yli sata. Se on tunnettu myös harvinaisten merenrantakasvien, kuten merijuolavehnän alalajin merivehnän esiintymistä.”

Kiitos kuvasta villa_perla_nauvo!

Jos sinä haluat oman kuvasi julkaistavan syyskuulle – ohjeet löytyvät täältä: https://mokkiblogi.com/2020/09/kuukauden-mokkikuva/

Mökkiblogi liittyi blogit.fi -sivustolle. Jos käytät sivustoa niin laitahan seurantaan.

Muuten – blogit.fi sivustoa kattavampi mökkiblogilista löytyy osoitteesta: mokkiblogi.com/mokkiblogit.

Ilmoitathan meille jos mökkiaiheinen blogisi tai blogi jota seuraat puuttuu listalta!

Unelmien mökki on löytynyt ja haluat kiireesti saada kaupat tehtyä . Ei muuta kuin ostotarjousta kehiin?

Älä hötkyile! Asunnon- tai kiinteistön kauppa on usein ihmisen elämässä taloudellisesti merkittävin oikeustoimi, joten kiireessä ei asioita kannata tehdä.

Älä laiminlyö ostajan ennakkotarkastus- ja selonottovelvollisuutta

Yleisesti on varsin hyvin tiedossa myyjän tiedontantovelvollisuus: myyjän tulee olla perillä kaupan kohteen kunnosta ja ominaisuuksista ja myyjän on kerrottava ostajalle virheistä, puutteista ja muista tarpeellisista tiedoista.

Myyjän tiedonantovelvollisuuden vastapainona on kuitenkin ostajan tarkastusvelvollisuus. Ostajan tulee perehtyä huolella kaupankohteeseen ennen kaupasta päättämistä.

Nimittäin, jos ostaja toimii huolimattomasti ja laiminlyö laissa asetetun selonottovelvollisuutensa, hän voi menettää oikeutensa kohdistaa myyjään vaatimuksia sellaisista virheistä, jotka hänen olisi tullut havaita ennakkotarkastuksessa. Huomaa sanamuoto: olisi tullut havaita!

Mitä sanoo lainsäädäntö?

Käytetyn asunto-osakkeen kauppaa sääntelee asuntokauppalain 6 luvun 12 §:

”Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa.

Ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos ostajan ei kaupantekoajankohtana voida edellyttää käsittäneen kyseisen seikan merkitystä tai jos hänellä on ollut aihetta olettaa, että se oikaistaan ennen asunnon hallinnan luovutusta. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti eikä myöskään sikäli kuin tämän luvun 19 §:stä muuta johtuu.””

Kiinteistön kaupassa sovelletaan puolestaan maakaaren 2 luvun 22 §:

”Ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä.

Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä.

Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Myyjä ei vapaudu vastuusta 1 ja 2 momentin nojalla, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.”

Mikä sitten on riittävä ennakkotarkastus- ja selonottovelvollisuuden taso?

Käytännön tasolla selonotto ja ennakkotarkastus tarkoittaa kohteen silmämääräistä tarkastamista sekä keskeisiin asiakirjoihin tutustumista.

Mutta myös kaupan kohteella (uusi vs vanha) ja ostajan tietämystasolla (rakennusalan ammattilainen vs tavallinen tallaaja) on merkitystä kuinka tarkasti ennakkotarkastus tulee tehdä.

Vanhassa kohteessa jo lähtökohtaisesti on oletettavasti enemmän huollettavaa ja korjattavaa kuin uudessa. Toisaalta rakennustekniikkaan perehtymättömän maallikon ei voida edellyttää havaitsevan – saatika ymmärtävän – jonkin havaittavissa olleen seikan merkitystä. Ammattilaisen kohdalla tämän olettaman voi tehdä.

Ennakko- ja selonottovelvollisuudesta ei turhaan kannata liikaa stressata. Pääsääntöisesti ns. tavanomainen huolellisuus ennakkotarkastuksessa riittää. Kunhan muistaa sen, että pintapuolisesti nähtävissä olevista vioista ei voi jälkeenpäin enää reklamoida!

Instagram on täynnä mitä hienoimpia mökkiprojekteja. Ja tarjoaa myös huikeita sisustusideoita omalle mökille. Listasimme alle muutaman projektin, joita myös itse seuraamme:

1) Mökkiblogin löydät Instagramista nimeltä mokkiblogi.

2) MokkiKivitaskussa

3) Suvilassa

4) Villakiviranta

5) _vuoriranta_

5) Villasuviranta

6) Siperian_saga

7) Villa_sysma

8) Villapisto

9) Vuottolahdenriviera

10) Pilkahdus_sisustuksesta

Seuraatko sinä Instagramissa mökkiprojekteja?

Kirjoituksessa Suomen Kesämökkifaktat 2019 kerroin, että vaikka kesämökkien määrä kasvaa edelleen vuosi vuodelta, niin kasvuvauhti on merkittävästi hidastunut 80- ja 90-lukuun verrattuna.

Tilanne on saattanut nyt kuitenkin merkittävästikin muuttua.

Keväällä 2020 puhjennut Covid-19-pandemia johti Suomessa yllättävään mökkibuumiin, josta on kirjoitettu aktiivisesti kevään ja kesän aikana:

• Korona yllätti kääntämällä mökkikaupan nousuun – kasvuluvut kymmenissä prosenteissa, kysyntää enemmän kuin tarjontaa (Yle 25.5.2020)
• Suomalaiset himoitsevat nyt mökkejä, psykologi kertoo miksi: ”Tämä on yksi niistä jännitteistä, jonka varaan koko ihmisen psyyke on rakentunut” (Helsingin Sanomat 29.5.2020)
• Korona-aika lisännyt mökkien menekkiä – uusi alue peittoaa kysynnässä jopa perinteikkään Järvi-Suomen (Taloussanomat 24.6.2020)
• Korona todella toi vilkkaan mökkeilykesän: Suurissa kesäkunnissa jopa 75 prosenttia enemmän mökkikauppoja kesäkuussa, kaupungeissa viime vuotta selvästi hiljaisempaa (ESS 7.7.2020)
• Koronakevät toi mökkibuumin – hurjimmat ostavat mökin sokkona (Yle 14.7.2020)

Miksi suomalaiset hamstraavat nyt vessapaperin sijaan mökkejä?

Syinä suomailaisten mökkibuumiiin on pidetty koronan myötä julistettua valtakunnallista etätyösuositusta, kotimaan matkailun suosion nousua ja toisaalta ihmisten luonnon rauhan kaipuuta.

Mielenkiintoista on, että vaikka halutuimmat mökit edelleen sijaitsevat lähellä kasvukeskuksia, on mökkien kysyntä lisääntynyt aivan koko maassa. Ulkomaanmatkat ovat vaihtuneet koronan vuoksi kotimaankohteisiin läpi Suomen ja moni unelmoi etätyönteosta loma-asunnosta käsin. Mieluusti tietysti laiturilta 🙂

Yllä olevia artikkeleita lukiessani käy selväksi, että yleiset kriteerit suomalaisilla mökin ostajilla ovat:

• meren tai järven ranta
• suuri vesistö
• mukavuudet vesi, sähkö ja jätehuolto
• ympärivuotiseen käyttöön soveltuva
• vajaan tunnin ajomatka kotoa

Meille mökin (tuleville) omistajille tämä mökkibuumi on luonnollisesti vain positiivinen asia 🙂

Oletko sinä ostanut mökin Koronahuumassa?

Joskus vastaan tulee kirjoituksia, jotka ansaitsevat tulla luetuksi. Tämä Veturimies – kesämökin ostajan opas on julkaistu Maankäyttö-lehdessä 4|2017.

Me suomalaiset olemme mökkikansaa, mutta mökkeily ei missään nimessä sovellu kaikille. Mökin hankinta onkin harkittava tarkkaan ja mökin etsintään kannattaa käyttää aikaa, jotta itse on varma mitä mökiltä haluaa. Näistä näkökulmista katsoen Veturimies – kesämökin ostajan opas on hyvä artikkeli jokaisen mökistä haaveilevan luettavaksi.

Kopioin kirjoituksen sanasta sanaan:

“VETURIMIES on 30 vuotta ennustanut, että kesämökkien hinnat tulevat laskemaan. Veturimies on ollut 30 vuotta väärässä, mutta tulee aika sellainenkin, että kyllä ei ole. Siis väärässä.

“Äiti hoi, eiköhän ostettaisi kesämökkiä meillekin. Mäntyharjun isäntä on pannut myyntiin semmoisia mökkejä, joista näkyy koko järvi. Ovat jo naapuriinkin semmoisen ostaneet.”

Siitä alkavat romanttiset ajatukset, kuinka kevätillan autereessa kuikan kutsuhuuto kuuluu jäistä vapautuneelta järveltä, kuinka aina on helle ja liotaan järvessä lokki varpaanpäässä, kuinka elokuun pimeissä illoilla poltetaan nuotiota ja nautitaan laadukasta valkoviiniä. On oma pieni kasvimaa ja kalastetaan (mutta ei metsästetä; me ei tapeta eläimiä) ja kerätään marjoja ja sieniä ja eletään melkein luontaistaloudessa. Lapset rakentavat käpylehmiä ja lehmitahoja ja käyvät silittämässä lähitalon kotieläimiä ja kyllähän näitä mielikuvia riittää.

Sellaiselle romantiikalle kun antaa vallan, se on sitten menoa ja mökki ostetaan. Laadussa ja hinnassa on pakko tinkiä, kun asuntovelkaakin vielä on. Matkakin on pitempi kuin ajateltiin eikä kaikki muukaan ole ihan niin kuin ajateltiin.

Löytyy paljon työtä ja tehtävää, mutta onhan se omaa työtä, ei siis työtä ollenkaan. Ensin kaikki on hyvin tai ainakin päätetään, että on hyvin. Vieraita on joka viikonloppu, mutta kun mökki on kaikille kehuttu, niin kutsumiset vähenee, kuka niitä jaksaa aina passata.

Kaikkea muuta voi muuttaa, mutta tonttia ei voi, paikkaa ei ollenkaan eikä liiemmin muutakaan, ei ainakaan järkikustannuksilla. Mutta onhan sentään lounaisranta, se on tutkimusten mukaan paras. Niin on, mutta kun naapurin sankka kuusikko on auringon edessä, tontti on aina aamusta kylmä ja lämpiää vasta myöhään iltapäivällä. Se pitempi mökkimatkakin alkaa aika pian rassata ainakin Helsingin perjantairuuhkista lähdettäessä, kysykää vaikka Mäntyharjun mökkiläisiltä.

Viimeistään kesälomasesongin jälkeisenä viikonloppuna vaimolla olisi kuitenkin menoa tai jos ei ole, niin miehellä on ja seuraavana viikonloppuna päinvastoin, lasten menoista puhumattakaan. ”Mennääkö kuitenkin, pitäisi kai mennä, kun se kerran on hankittu? No ei mennä tänä viikonloppuna, mennään sitten ensi viikonloppuna, jooko, kulta?” Ja kun on päätetty olla mukavasti kotona, on niin helpottunut olo, että avataan pullo laadukasta valkoviiniä. Sama toistuu seuraavana viikonloppuna, mutta joskus on kuitenkin pakko mennä.

Mökille meno muuttuu pikku hiljaa iloisesta odotuksesta velvollisuudeksi. Kun velvollisuus on täytetty ja perille on päästy ruuhkien, hikoilemisen, lasten marinoiden ja yleisesti kireän tunnelman jälkeen, siinä ei laadukas valkoviini enää auta, vaan tarvitaan ryyppy kirkasta viinaa. Vasta sitten isäntä avaa auton tavaratilan ja alkaa ottaa tavaraa ulos. Sitä onkin käsittämättömän paljon siihen nähden, että piti elää melkein luontaistaloudessa, paitsi että olutta ei panna itse eikä korpikuusen kyyneleitä enää tipu. Kalja ja makkara loppuu kuitenkin kesken viikonlopun, joten on parasta, että kauppa on lähellä. Mieluummin Alko. Perjantai-ilta on lyhyt ja sunnuntai on lähtemistä jo aamusta alkaen, ei siihen paljon laatuaikaa väliin jää.

Ja lapset sitten. Ensin ne lähtee, sitten ne lähtee vain, jos saa kavereita mukaan ja sitten ei ollenkaan. Maailma on muuttunut sellaiseksi, että lapset määräävät perheen rytmin. Ei nykylapset mökeillä halua elää, ei edes television ja kännykän kanssa, kavereiden kanssa pitää saada olla. Mutta ei niitä uskalla kotiinkaan jättää, vaikka ikää jo olisikin eikä varsinkaan silloin, kun ne ei enää pelkästään tekstaile vaan sekstailee ja tuovat ties vaikka ketä kotiin ja mitä siitä sitten seuraakaan.

Perheessä on samaa riitelyä joka viikonlopun alla ja yhä useammin päätetään, että ”jos ei sitten tänä viikonloppuna, kun ei lapsetkaan tahdo, mennään sitten ensi viikonloppuna”. – Ja avataan pullo laadukasta valkoviiniä.

Veturimiehellä on laaja kokemus asiasta. Se sanoo, ettei mökeillä ole juuri ketään ennen juhannusta eikä enää koulujen alkamisen jälkeen eikä paljon siinä välissäkään, kesän paria helleviikonloppua ehkä lukuun ottamatta. Valtakunnan valtalehti kirjoittaa kerran vuodessa, että kesämökkien käyttö lisääntyy, että siellä tehdään etätöitä ja että ne ovat tehokkaasti käytettyjä kakkosasuntoja. Kyllä eivät enimmäkseen ole. Pääosaa mökeistä käytetään varsin vähän. Veturimies voi oman mökkinsä laiturilta luetella neljä mökkiä, joissa ei ole kesän mittaan ketään. Sellaiset mökit voittavat tehokäytetyt mökit lukumäärässä sata nolla, Veturimiehen reinkarnaation sanontaa lainatakseni.

Kaikilla meillä on juuremme maalla, lapsuuskodissa tai mummolassa tai vielä kauempana, maanmittareilla ehkä vielä keskimääräistä enemmän. Mutta urbanisaatiota kohti meistä useimmat menevät, tai jos ei me itse, niin sitten puolisot tai lapset viimeistään. Luonnonläheisyydeksi riittää ravintolan terassin tekopalmu, jonka katveessa nautitaan hyvässä seurassa lattea tai laadukasta valkoviiniä. Musiikki soi ja helmat ne hempeesti tuulessa heilahtel… ”Hei tytöt, mentäiskö joskus yhdessä lähimetsään marjaan tai sieneen? Juu mennään, sehän on ihana ajatus!” Ja kyllä ei mennä koskaan.

Kun otsikkoa katsoo, mikä se Veturimiehen opas on? Se on se, että älä osta kesämökkiä. Osta hyvä koti. Ihminen ei käytä mitään tuotetta niin tehokkaasti kuin kotiaan. Ei ainakaan kesämökkiään.

VETURIMIES”

Lähde: http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk417/mk417_2017_veturimies.pdf

Herättikö kirjoitus sinussa ajatuksia – puolesta tai vastaan?